Ensihoitajan työpäivä

JOPA PARIKYMMENTÄ HÄLYTYSTÄ PÄIVÄSSÄ

Usein kaupunki on vielä hämärän peitossa kun tulen aamulla töihin. Ensimmäiseksi vaihdan kuulumiset kollegoiden kanssa; mitä on tapahtunut yön aikana, pitääkö autoon tilata uusia varusteita, millaisia tilauksia päivälle on? Sen jälkeen tarkistamme työparini kanssa, että kaikki toimii vilkuista auton öljyyn ja lääkintälaitteisiin.

Yleisin tehtävänanto on iäkkään henkilön yleistilan lasku. Heti saavuttuamme paikalle teemme ABC-ensiarvion – Airway, Breathing, Circulation. Jos puhe ja pulssi toimivat on henkilö läpäissyt testin, eikä hengen hätää onneksi ole.

Hälytyksiä päivän aikana voi tulla jopa parikymmentä, joskus ei yhtäkään. Pohjoisessa eniten töitä teettää hiihtokeskuksien turistikausi, erityisesti aurinkoiset talvi- ja kevätpäivät. Kesällä on rauhallisempaa. Mikäli kiireellisiä tehtäviä ei ole autamme terveyskeskuksien poliklinikoita niin paljon kun ehdimme.

Matti Kristo

Hengityshalvauspotilaan elämää turvaamassa

24/7, 365 PÄIVÄÄ VUODESSA

Ollessaan vain puolivuotias pieni tyttövauva tuli meille hoitoon. Hän ei jostain tuntemattomasta syystä pystynyt hengittämään itse, vaan tarvitsi siihen hengityskoneen apua.

Joka ikinen tunti, minuutti ja sekunti, 24h 365 päivää vuodessa, 9Lives-tiimimme valvoo tämän pienen tytön elämää ja pitää huolen siitä, että hän voi hyvin. Sekunniksikaan hengityskone ei saa tukkiutua tai pysähtyä.

Tiimimme ympärivuorokautisen hoitotyön ansiosta tyttö voi olla kotona oman perheensä luona. Työmme jatkuu niin kauan kuin tyttö meitä tarvitsee – toivottavasti ei läpi koko elämän.

Peter Söderlund

Työura ensihoitoyrityksessä

KUNTIEN APUUN SAMANA PÄIVÄNÄ

Tulin taloon 1990-luvun alussa. Silloin toimipisteitä oli yksi ainoa Helsingissä, ambulansseja pari kappaletta. Tänä päivänä olemme Suomen johtava ensihoitoyritys, joka palvelee kuntia ja sairaanhoitopiirejä kaikkialla Suomessa. Itse olen näiden vuosien aikana edennyt sairaankuljettajasta ensihoitoalueen johtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi.

Pystymme reagoimaan hyvinkin nopeasti kuntien tarpeisiin. Riennämme apuun täydentämän julkisen sektorin tiimejä aina kun tarvitaan, jopa puolen päivän varoitusajalla

Lakimuutoksen myötä ensihoidon järjestysvastuu tulee siirtymään kuntien harteilta sairaanhoitopiireille. Ambulansseille tämä tarkoittaa merkittävää parannusta osaamisen tasossa ja lähtönopeuksissa.

Timo Palo“Alalle päätyminen oli onnen kauppaa”

Kiireetön sairaankuljetus

AINA EI OLE KIIRE

Kuljetamme vuoden aikana eri hoitolaitosten välillä noin 10 000–25 000 potilasta, joilla ei ole kiire. Kiireettömissäkin sairaankuljetuksissa on kuitenkin oltava valmius hoitotoimenpiteille, esim. kun kyydissä on keskoslapsi.

Sairaanhoitopiirit koordinoivat kiireetöntä sairaankuljetusta, kun taas kiireellisissä kansalaistehtävissä toimeksiannot tulevat hätäkeskuksen kautta. Kiireettömissä kuljetuksissa asiakkaana ei ole vain potilas, vaan myös potilaan luovuttaja, vastaanottaja ja mahdolliset saattajat.

Ambulanssi on sekä kiireettömässä että kiireellisessä tapauksessa sama, samoin henkilökunnan koulutus ja osaaminen. Ero näkyy kuitenkin katukuvassa – kiireettömän ambulanssin sireenit ja hälytysvalot ovat aina lähtökohtaisesti pois päältä.

Jukka Rantala “Merivoimien ja Punaisen Ristin kautta 9Livesiin johtotehtäviin”